Header kuva

Alma Gummeruksen muotokuva

Astelimme, vaimoni, tyttäreni ja minä, lauantaina 29/7 uteliaina Kansallismuseon kansallisaarteen etsintäkonttiin Kuopion torilla. Mieleen ei tahtonut nousta ainoatakaan ’minun aarrettani’ kontin aarteiden seuraksi – ennen kuin näin Tahko Pihkalan pesäpalloräpylän.

Aarteeni on ilman epäilystä Kaarlo Atran vuonna 1929 maalaama Alma Gummeruksen (os. Nordlund 1847 – 1931) muotokuva, joka roikkuu olohuoneemme seinällä parhaalla paikalla. Alma oli Pihtiputaan kirkkoherran ja valtiopäivämiehen, Aleksanteri Gummeruksen, puoliso sekä äitini, Elina Jantusen (os. Pihkala), isoäiti ja hänelle rakkain ja esimerkillisin ihminen tässä maailmassa – Pihtiputaan mummu. Lauri ’Tahko’ Pihkala oli nuorin hänen yhdestätoista lapsestaan, joita olivat myös mm. professori Rurik Pihkala, aktivisti ja kansanedustaja Martti Pihkala, Hanna Schwartzberg sekä vanhin, piispa Jaakko Gummerus. Muotokuvan tie vei sukupolvien saatossa Pihtiputaan pappilasta perintönä Martille Rekolan Jokipolveen, sieltä äidilleni Joensuuhun ja häneltä 50-vuotissyntymäpäivälahjana minulle vuonna 1996.

Kaksi Alma ja Aleksanteri Gummeruksen lapsista, Lauri ja Hanna, solmi aikanaan avioliitot Kuopion tuomiorovastin ja valtiopäivämiehen, Johannes Schwartzbergin ja hänen vaimonsa Johannan (os. Rahm) lasten, Raunan ja Henrikin, kanssa. Rauna oli syntynyt Petsamossa, jonne Keisari Aleksanteri III oli hänen isänsä poliittisista syistä karkottanut. Lauri-setään ja Rauna-tätiin sekä heidän kesäpaikkaansa Matariin liittyy myös oman lapsuuteni ajan rakkaimpia muistoja. Kun Rauna-täti vuonna 1978 90 vuoden iässä kuoli, annoimme vastasyntyneelle tyttärellemme hänen muistokseen nimen, Rauna.

Kansallisaarteen löytämisen innoittamana kokosin Pihtiputaan ekskursiolle kolme autollista Alma Gummeruksen jälkeläisiä Englannista, Ranskasta, Italiasta ja tietenkin Suomesta, jotka olivat Kuopion seudulla kesälomaansa viettämässä, mukana sisareni Laila Giles, tyttäreni Rauna Mounard ja Paula Jantunen sekä kummipoikani Johannes Susitaival, katsomaan Hiekanpään tilaa, jossa Aleksanteri ja Alma Gummerus jälkeläisineen viettivät kesiään ja jota nyt emännöi pikkuserkkuni Kaarina Gummerus, Pihtiputaan pappilaa, jossa suvun muistoa vaalitaan, kirkkoa, jossa Aleksanteri Gummerus saarnasi, ja jonka kirkkomaalle moni sukulainen on vuosina 1915 – 2014 haudattu, sekä Tahkon patsasta Pihtiputaan kunnantalon edessä.

Kuopiossa 9/8/2017

Matti Jantunen, tutkimusprofessori emeritus - Kuopio